15. tammikuuta 2015

Mauri





Ensimmäisen kerran aloimme puhumaan ja haaveilemaan kissenpennusta varmaankin vuonna 2012. Kauan saimme odottaa, ennen kuin pentu oikeasti oli edes realistista hankkia, mutta olihan se odotus tämän arvoista. Mun pitikin piirtää sarjakuva meidän pennunmetsästyksestä. Se oli nimittäin paljon vaikeampaa, kuin äkkiseltään uskoisi. Päivitin tori.fi:tä ja lukuisia facebookin lemmikkieläinryhmiä noin viiden minuutin välein (yöllä heräilin myöskin päivittämään sivua, en tosin viiden minuutin välein, mutta liian usein silti), ettei yksikään kisse jäisi meiltä huomaamatta. Ennen tätä metsästysprojektia en olisi ikinä uskonut, miten hankalaa kissanpennun saaminen voi olla. Sen lisäksi, että pennut (etenkin kollit) viedään käsistä minuuteissa, niin meidän piti ottaa myös huomioon pennun sijainti. Ilman autoa, pennun piti olla paikassa jonne pääsee matkustamaan niin, että juna/bussi myös tulee takaisinkin saman päivän aikana (ei ole itsestään selvyys pienemmissä kunnissa).
Aluksihan meillä oli paljonkin kriteerejä pennun ulkonäköön liittyen (minä en halunnut mustavalkeaa kissaa esimerkiksi), mutta pian huomasimme, ettei sitä unelmapentua niin vain löydykään. Kollia koko ajan etsimme, siitä emme tinkineet, mutta loppujen lopuksi pitkäkarvaisuus (Nooran ehdoton ei) ja mustavalkoisuus ei enää tuntunut kovin huonolta ajatukselta. Tärkeintä oli vain löytää terve kissa, jonka luonne olisi ihmisrakas ja seuraan hakeutuva. Kaikki kissat eivät viihdy sylissä, mutta onneksi Mauri on tällainen sylivauveli, millaisen halusimmekin. 
Junamatkaa hiukan jännitin etukäteen (juna oli vieläpä myöhässä). Pelkäsin, että matka olisi stressaava pennulle ja se huutaisi sydäntäsärkevästi koko matkan. Ja mitä vielä, Mauri nukkui koko matkan sylissä rauhallisena. Tätäkin kirjoittaessa Mauri napottaa sylissä ja katsoo näytölle ilmestyviä kirjaimia. En kestä. ;_;

Elämä pennun kanssa on lähtenyt yllättävän tasaisesti liikkeelle. Vertailen tätä aika paljon Islan pentuaikaan, vaikka kissan- ja koiranpennut ovatkin täysin eri asioita. Islan pentuaika ainakin itselleni tuntui aika työläältä, mutta Mauri tuntuu taas melkein liiankin helpolta tapaukselta. Ensimmäisenä yönä tosin piti ryhtyä nyrkkipyykille sänkyyn pissaamisen takia, mutta muuten kaikki on mennyt kivuttomammin, kuin olisin uskonut.


Lopuksi vielä minuutti Maurin höpöilyä videolla:

 

33 kommenttia:

  1. Oijoijoijoi! Onnea teille kaikille <3

    VastaaPoista
  2. Voi mikä ihanuus! ♥ Nauttikaa tästä pentuajasta, kisut kasvaa ihan liian nopeasti! :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otan niin paljon kuvia, kuin vain ehdin että on sitten ihasteltavaa ja muisteltavaa kun tää yks on kasvanut isoksi. :')

      Poista
  3. apua mikä vauva ;__; ! onnea uudesta perheenjäsenestä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauva nulikoi koko aamun minkä kerkes. Nyt vihdoin rauhoittui. :D

      Poista
  4. Miten söpö ! Oi voi voi ää ! Ihan onnellisena hymisen tässä !
    Onnea onnea teille ja rapsutuksia uudelle perheenjäsenelle :D

    VastaaPoista
  5. Onnea! Huippua että saitte viimein kisun! Jos teillä yhtän samaan tapaan vaikuttaa kun itsellä kissan hommatessa niin elämän laatu paranee nyt hirmu harppauksen :3

    VastaaPoista
  6. Mistä kisu (Mauri on ihan huippunimi!) sitten loppujen lopuksi löytyi?
    Kissanpennun hommaus meinaan mielessä, ja hyvin harvassa paikassa halutaan luovuttaa pentukissaa ainoaksi kissaksi talouteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seinäjoelta käytiin hakemassa. :) Meillekin eräs ehti jo luvata ihanan punaturkkisen pennun, kunnes kertoi ettei haluakkaan antaa pentua kerrostaloon. Navettakissaksi päätyi sekin kultaturkki!

      Poista
    2. Niin ja ilmoitus oli tori. Fissä

      Poista
  7. Voi Mauriainen! Onko tää nyt semmoinen puolipitkäkarvainen vai kasvaako tämän turkkikin tuosta vielä? :> En oikein kisuroduista paljon tiedä~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme ole ihan varmoja tuleeko Maurista puolipitkä- vai pitkäkarvainen. Googlettamalla kuvia löytyy molemmista Maurin näköisiä pentuja.. Sen näkee sitten! :D Maatiainen on ihan "vaan".

      Poista
  8. voi kuinka nyt tuli kissavauvakuume! ihana pallura <3

    VastaaPoista
  9. Voi toista <3 Onnea uudesta karvaisesta perheenjäsenestä! Elukoista on niin paljon iloa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Energiaa tällä ainakin riittää.. :D

      Poista
  10. Ihana, aivan ihana pikkukisu. Melkein aloin kiljua ääneen tästä ihanuudesta, mikä ei ehkä olisi naapureista niin kivaa näin lauantaiaamuna. Minäkin saan pian kissan, nyt kasvaa kissakuume viisinkertaiseksi noiden kuvien takia. Hirmuisesti onnea teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oiiiih ihanaa! Onnea myös sinulle tulevan kissen kanssa. :)

      Poista
  11. Sinänsä jännä, että pentukissan löytäminen oli noin hankalaa. Kesällä varsinkin niitä tulee ovista ja ikkunoista, kun ulkokissat täälä maalla penikoi eivätkä itsekkäät ihmiset viitsi narttuja leikkauttaa vaan vievät kodittomat pennut kirveelle... :'( Haluaisin kaikki pelastaa itelle, mutta koska yksiö...
    Oma kissa on lopetusuhan alta pelastettu pyhä birma eli pitkäkarvanen tämä killi. Karvaa tosiaan lähtee, mutta niin lähtee aiiivan älyttömänä kaverin lyhytkarvaisestakin. Karva on vain näkyvämpää koska se on pitkää, ei sitä sen enempää lähe. Silkkistä pitkää karvaa on kiva silittää ja harjata :3 Yksi miinus on tietenkin karvapallot, joita tulee vähän tiheämmin...

    Kissoja on kyl kiva katella ja niistä on seuraa siinä missä koiristakin. :) Onnea teille vaavista ja nauttikaa toivottavasti seuraavat 20 vuotta <3 ^^

    ~Johku~

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu kyllähän niitä pentuja varmasti syntyy paljonkin. Ongelma on se etteivät monet viitsi ilmoittaa pennuista missään kanavassa joka tavoittaisi kissaa haluavat... :/ etenkin Facebookissa kaikki kissanpennut saavat saman tien kodin ja niitä jonotetaan jopa, jos tulisi peruutus. Ajatella tosiaan että jos kaikki menee, niin kuin pitääkin on tämä otus meillä vielä silloinkin kun olen 44-vuotias... Hullua! Mutta samalla ihanaa. Millaisessa elämä silloin on..?

      Poista
  12. Voii, ihana pikkuinen karvapalleroinen <3 Hurjasti onnea vielä pikkukissusta <3 n__n

    VastaaPoista
  13. voi eiii yhyhyhyhyh!! :'') niin suloinen.

    VastaaPoista
  14. Oon ollu hiukan ulapalla kaikkie blogien suhteen, mutta mikä ihanan iloinen yllätys täällä olikaan, kun pääsin takaisin Kerruun pariin. Paljon onnea ihanasta uudesta perheenjäsenestä, joka toivottavasti viihdyttää teitä seuraavat 20 vuotta! C:

    Tuo on itse asiassa aika hauska, että "en halunnut mustavalkoista kissaa", koska minä olin aikaa sitten päättänyt, etten halua enää mustaa kissaa, koska kotona sellainen oli ollut (ja on edelleen). Jotenkin ihmeen kautta, meidän kolmas karvalapsi on nyt mustavalkoinen...

    Koska olen pölhö, niin suosittelen lämpimästi leikkauttamaan Maurin tulevaisuudessa. Kolli se on kolli ilman kiveksiäkin ja eipähän tarvitse kuunnella mouruamista. :D Asia ei kyllä ole vielä ajankohtainen...

    Vielä kerran onnea noin ihanan herttaisesta karvapallosta!

    Ps. Miksi Noora ei halunnut pitkäkarvaista? Pitkäkarvaiset on rakkaus. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vain! Täällä ollaan edelleen ihan höpöinä tämän pennun kanssa. Hyvin on sopeutunut ja omat rutiinit jo muodostuneet.

      Nooran pitkäkarvaisuus-kielteisyydestä en minäkään oikein pääse perille. Sanoo vain, että lyhyt karva on hauskempi kun on niin sileä.. En tosiaankaan pysty ymmärtämään Nooran aivoituksia tämän asian suhteen. :DD

      Poista

  15. Hei,

    katsoin videon ihan uudelleenkin. Olisiko mitään uusia Maurin söpöilyvideoita ?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua mistä arvasin?! Editoin tämän viime viikolla: https://youtu.be/fbPW7gCn0PE toivottavasti toimii linkki.

      Poista
    2. Linkki toimi mainiosti ja video (ja piano) olivat wow. Mauri ei ole ihan pentu enää, joku 3-4 kuukautta tuossa ? Hankala sanoa, kun koko ei erotu - mutta koko kroppa täynnä hyvää söpöä tyhmää oppivaista (?) nuorta kissaa. MiuuW !

      Poista